Asbesti on yleisnimike kaikille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Rakennusmateriaaleissa yleisimmin käytettyjä asbestilaatuja ovat serpenttiiniasbesteihin kuuluva krysotiili sekä ambifoliasbesteihin kuuluvat amosiitti, antofylliitti ja krokidoliitti. Asbestia on käytetty paljon rakennusmateriaaleissa sen monien hyvien ominaisuuksiensa takia. Näitä ominaisuuksia ovat palamattomuus, hyvä lämmön-, sähkön-, ja kosteuden eristävyys, mekaaninen lujuus, joustavuus, kitkan ja kulumisen kestävyys, hyvä kemikaalien ja bakteerien kestävyys ja hyvät akustiset ominaisuudet.
Asbestin käyttö
Suomessa asbestia on käytetty rakennusteollisuudessa 1920-luvulta lähtien. Suurimmillaan käyttö oli 1960- ja 1970-luvuilla. Asbestia sisältävien tuotteiden valmistus lopetettiin 1988 ja maahantuonti kiellettiin 1993. Asbestille altistutaan kuitenkin edelleen korjausrakentamisen yhteydessä.
Asbestia on käytetty mm. seuraavissa rakennusmateriaaleissa
- ruiskutetut eristeet: sisäkatot ja ilmanvaihtokanavat
- lämpöeristeet: putket, kattilat ja varaajat
- asbestisementtituotteet: seinä- ja kattolevyt, vesi- ja viemäriputket ja ilmanvaihtokanavat
- lattiamateriaalit: vinyyliasbestilaatat, joustovinyylimatot ja magnesiamassalattiat
- bitumituotteet: liimat, huopakatteet ja vesieristeet
- muut: tasoitteet, laastit, maalit, liimat ja asbestipahvit
Asbestille altistuminen
Varomattomasti suoritetun purkutyön johdosta asbestille altistuvat myös sivulliset, esimerkiksi kohteessa remontin jälkeen oleskelevat ihmiset. Asbestipöly on niin hienoa, että sen leijaillessa ilmassa, se ei ole ihmisen aistein havaittavissa. Pölyä ei tunne iholla, se ei myöskään ärsytä hengitystä kurkussa tai keuhkoissa hengitettäessä. Pölyn kulkeuduttua keuhkohin, se sitoutuu niiden kudoksiin, eikä enää poistu elimistöstä. Asbestipöly ei myöskään ole siivottavissa tavallisella pölynimurilla, sillä asbestipöly on niin hienojakoista, että se kulkeutuu pölynimurin läpi takaisin huoneilmaan.
Työperäisesti asbestille altistuneita henkilöitä arvioidaan Suomessa olevan noin 200 000. Uusia tapauksia todetaan vuosittain 500-1000. Tällä hetkellä ilmenevät asbestisairaudet ovatkin seurausta asbestialtistuksesta 10–40 vuotta sitten. Nykyisin asbestille altistuvat asbestipitoisten eristeiden ja rakenteiden purkutyötä tekevät henkilöt. Vähäinenkin altistuminen saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että asbestipurkutyötä tekevät henkilöt noudattavat kaikkia suojamääräyksiä mitä asbestipurkutyöstä on säädetty.
Terveysvaikutukset
Asbestimateriaaleja käsiteltäessä ilmaan leviää asbestipölyä, joka koostuu mikroskooppisen pienistä kuitumaisista hiukkasista. Hengityksen mukana asbestikuidut kulkeutuvat keuhkoihin ja kerääntyvät sinne. Asbestipölylle altistuminen voi aiheuttaa 10-40 vuoden kuluttua altistumisen alkamisesta mm. asbestoosia (keuhkokudoksen sidekudoslisä), keuhkosyöpää, mesotelioomaa (keuhkopussin- ja vatsakalvonsyöpää) ja keuhkopussin sairauksia.
Asbestilajeja
Amosiitti
Amosiittia, joka tunnetaan myös nimellä ruskea asbesti, käytettiin sekoitettuna magnesiumkarbonaatin kanssa putkieristeenä ja lämpökattiloiden eristeenä.
Antofylliitti
Antofylliitti, jota 1970-lukuun asti louhittiin Suomessa, ja jota käytettiin lujitteena lähinnä tuotteissa, joiden piti olla emäksen- tai haponkestäviä kuten asbestipahveissa, laasteissa ja tasoitteissa.
Krysotiili
Krysotiili eli valkoinen asbesti on yleisimpiin asbestilajeihin kuuluva serpentiiniryhmän asbesti.
Ennen asbestin kieltämistä krysotiilia on käytetty asbestisementtituotteissa, esimerkiksi mineriitti- ja lujalevyissä. Tulelta ja kuumuudelta suojaavissa tuotteissa, kuten käsineissä, suojavaatteissa ja hitsaussuojissa.
Aktinoliitti
Aktinoliittia on käytetty Suomessa vain vähän. Aktinoliittiä esiintyy yleensä vain sivutuotteena kiviaineisten materiaalien joukossa.
Krokidoliitti
Sinistä asbestia, eli krokidoliittia pidetään kaikkein vaarallisimpana asbestilajina sen kuiturakenteen vuoksi. Krokidoliitin on todettu aiheuttaneen syöpää jopa erittäin vähäisenä pidetyn altistumisen johdosta. Krokidoliittia on käytetty paljon ruiskutettuna eristemassana, ja se onkin aiheuttanut voimakkaita asbestialtistumisia eristäjille ja kaikille samoissa tiloissa työskenneille. Tiloissa missä ruiskuasbestia on paljaana ei saa oleskella ilman asianmukaisia suojaimia, koska massan katsotaan aiheuttavan aina asbestialtistusta. Krokidoliittia on käytetty myös lisäaineena monissa muissa rakennustarvikkeissa. Suomessa krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976.
